Termihakemisto

Eristerappaus (lämpörappaus)
Ei-kantava julkisivurakenne, joka sisältää lämmöneristeen ja sen päälle tehdyn lujitetun vanhaan seinärakenteeseen, rakennuksen runkoon tai itse lämmöneristeeseen ankkuroidun rappauksen.

Harjattu rappaus
Harjattu rappaus tehdään laastilla, jonka suurin raekoko on 3…4 mm. Rappaus levitetään lyömällä tai ruiskuttamalla, laasti tasataan ja viimeistellään harjaamalla.

Hiertorappaus
Hiertorappaus on täyttörappauksen päälle tuleva pintarappaus, jota käytetään yleensä ulkotiloissa. Suurin raekoko on tavallisesti 1,5…2 mm. Pinta hierretään yleensä puisella hierrinlaudalla.

Huoltomaalaus
Aikaisemmin maalatun, osittain vaurioituneen pinnan maalaus.

Kaksikerrosrappaus
Koostuu kahdesta rappauskerroksesta, tartunta- tai pohjarappauksesta ja pintarappauksesta.

Kalkkirappaus
Tehty laastilla, jossa on sideaineena pelkkä kalkki. Kalkkina voidaan käyttää kuivaa, märkää tai hydraulista kalkkia.

Kiinteistöstrategia
Määritellään, mihin suuntaan, millä aikavälillä ja organisaatiolla kiinteistöä ylläpidetään, korjataan ja kehitetään. Kiinteistöstrategiassa määritellään omistamisen, ylläpidon, asumisen, käytön ja palveluiden hankinnan pitkän aikavälin tavoitteet ja periaatteet.

Kolmikerrosrappaus
Koostuu kolmesta rappauskerroksesta tartunta- tai pohja-, täyttö- ja pintarappauksesta.

Korjausmaalaus
Aikaisemmin maalatun vaurioituneen pin- nan maalaus, kun pinta on vaurioitunut niin paljon, että van- ha maali on poistettava.

Kopo
Rappauksessa oleva alue, jossa ei ole tartuntaa rappausalustaan.

Kuivalaasti
Tehdasvalmisteinen sideaineiden ja runkoaineiden seos, joka on tavallisesti käyttövalmis vedenlisäyksen ja sekoituksen jälkeen.

Kunnossapitosuunnitelma
Tekniset ja taloudelliset näkökohdat huomioon ottava tietyn aikavälin suunnitelma kunnossapitoa ja korjaamista varten. Se sisältää suositeltavien kunnossapito- ja korjaustoimien määrittelyn, ajoituksen ja kustannusarvion.

Kuntoarvio, kuntoarviointi
Kuntoarviolla tarkoitetaan kiinteistön tilojen, rakennusosien, järjestelmien, laitteiden ja ulkoalueiden kunnon selvittämistä pääasiassa aistienvaraisesti ja kokemusperäisesti sekä rakennetta ja materiaaleja rikkomattomin menetelmin.

Kuntotutkimus
On esimerkiksi rakennusosan tai teknisen järjestelmän tai sen osan tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisen vaurion tai ongelman laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat jatkotoimenpide-ehdotukset. Tutkimusmenetelmät ovat usein rakenteita rikkovia.

Kuorimuuri
Ulkoseinän ulkopinnassa oleva muurattu rakenne, joka on kiinnitetty rakennuksen runkoon.

Käsittely-yhdistelmä
Käsittely, johon sisältyvät esikäsittelyt ja maalauskäsittelyt tuotteineen. Käsittely-yhdistelmään saattaa kuulua vain yksi maalaustuote, jolla pinta käsitellään yhteen tai useampaan kertaan, mutta tavallisesti yhdistelmään kuuluu useampia tuotteita, joilla on toisiaan täydentäviä tehtäviä (MaalausRYL 2012).

Laastin merkintä
Kirjain- ja numeroyhdistelmä, joka ilmaisee käytettävän sideaineen (kirjain) ja runkoaineen määrän laastiseoksessa painoyksikköinä.

Sideaineen lyhenteet:

  • kalkki (ilmakalkki) K
  • hydraulinen kalkki Kh
  • sementti S
  • muuraussementti M
  • kalkki + sementti KS
  • kipsi G
  • kipsi + kalkki GK.

Runkoaine on hiekkaa, ellei toisin ilmoiteta. Side- ja runkoaineen määrät ilmoitetaan lukuina, jotka pätevät kuiviin aineisiin. Laastin tunnus merkitään siten, että sideaineen tai -aineiden määrä on 100 painoyksikköä (py) ja hiekan määrä ilmoitetaan tätä 100 py:n sideainemäärää kohti. Esimerkiksi KS 35/65/500 on kalkkisementtilaasti, jossa on 35 py kalkkia, 65 py portlandsementtiä ja 500 py hiekkaa.

Mallityö
Suunnittelun ja työn laadun varmistuksen työkalu. Hyväksytty mallityö toimii vertailukohtana valmistuville työkokonaisuuksille. Mallityössä tarkistetaan myös työmenetelmän ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. (ks. korjaustavan valinta).

Muurauslaasti
Yhden tai useamman epäorgaanisen side- aineen, kiviaineksen, veden ja joskus seosaineiden ja/tai lisäaineiden seos, jota käytetään muurattujen rakenteiden muuraukseen, saumaukseen ja jälkisaumaukseen.

Muutosrakentaminen
Korjausrakentaminen, joka tehdään kohteen ulkonäön, rakenteiden, käyttötarkoituksen tai käyttötavan muuttamiseksi.

Märkälaasti
Märkälaasti toimitetaan käyttövalmiina. Lisäksi voidaan esimerkiksi tarvittaessa sekoittaa työmaalla sementtiä valmiiseen kalkin, runkoaineen ja veden seokseen.

Ohutrappaus
Ohutrappaus tehdään yleensä yhdellä laastilla, mutta laasti levitetään tavallisesti kahdessa vaiheessa.

Paikkarappaus
Paikkarappauksessa vaurioitunut alue poistetaan ja rapataan uudestaan.

Paksurappaus
Koostuu pohjarappauksesta, täyttörappauk- sesta sekä pintarappauksesta.

Peittävä korjaus
Alkuperäinen rakennusosa jää uusien rakenteiden alle.

Peruskorjaus, peruskorjaaminen
Erillisenä hankkeena rahoitettava ja toteutettava korjausrakentaminen, jossa kohteen laatutasoa ei paranneta olennaisesti.

Perusparannus, perusparantaminen
Korjausrakentaminen, jossa kohteen suhteellinen laatutaso nostetaan olennaisesti aiempaa paremmaksi.

Pesumaalaus
Aikaisemmin maalatun lähes vaurioitumattoman pinnan maalaus, esimerkiksi värin vaihtamista tai pinnan ehostamista varten.

Pintakäsittely
Kappaleen pinnan käsittely ominaisuuksien kuten säilyvyyden, ulkonäön yms. parantamiseksi.

Pintakäsittelyn ulkonäköluokka
Valmiin pinnan ulkonäön määrittelemiseksi luotu laatuluokitusjärjestelmä (Maalaus- RYL 2012).

Pintarappaus
Uloimmainen rappauskerros, jolla saadaan aikaan rappauksen lopullinen ulkonäkö tai sopiva alusta jatkokäsittelylle.

Pohjarappaus (tartuntarappaus, ”kynnet”)
Alin rappauskerros, jonka tarkoituksena on saada aikaan tartunta ja lisätä täyttörappauksen tartuntapintaa rappausalustaan sekä tasata alustan imua.

Puhtaaksimuuraus
Muuraus, jossa tiilet ja niiden väliset saumat jäävät näkyviin valmiina pintana.

Purkava korjaus
Alkuperäinen rakennusosa puretaan kokonaan tai osittain ja korvataan uusilla rakenteilla.

Rappauskerros
Samalla laastilla yhtenä tai useampana työvaiheena tehty kerros.

Rappausverkko
Rappauksen lujittamiseen ja kiinnittämiseen käytettävä verkko.

Rasitusluokat (betoni)
Rakenteeseen kohdistuvia rasituksia määritetään ja luokitellaan ympäristöolosuhteiden mukaan.

Rasitusluokat (maalaus)
Ympäristön rasitus ilmaistaan maalauksen rasitusluokalla, jonka avulla pyritään kuvaamaan niitä olosuhteita, joissa käsittely-yhdistelmää voidaan käyttää (MaalausRYL 2012).

Revitty rappaus
Tasaiseksi hierretty, esimerkiksi naulalaudalla repimällä karkeutettu rappauspinta.

Roiskerappaus
Roiskerappauksen pinta on karkea. Pinnan karkeusastetta säädellään runkoaineen valinnalla.

Runkoaine
Laastin runkoaine on yleensä hiekkaa. Murskat- tua kalkkikiviä, kvartsia tai kipsiä saatetaan myös käyttää.

Sideaine
Aine, joka kovettuessaan liittää käytetyn runko- tai täyteaineen kiinteäksi kappaleeksi. Sideaineina käytetään esimerkiksi muuraussementtiä, kalkkia, sementtiä tai kipsiä.

Slammaus (lieterappaus)
Rappaus levitetään alustaan lyömällä tai ruiskuttamalla ja viimeistellään harjaamalla joko pysty- tai vaakasuoraan (yleisin tapa). Vaatii tartuntarappauksen. Tehdään usein siten, että alustan pinnan rakenne näkyy.

Säilyttävä korjaus
Alkuperäinen rakennusosa kunnostetaan.

Tartuntarappaus (pohjarappaus, ”kynnet”)
Alin rappauskerros, jonka tarkoituksena on saada aikaan tartunta ja lisätä täyttörappauksen tartuntapintaa rappausalustaan sekä tasata alustan imua.

Terastirappaus
Terastilaasti on yleensä sementtipitoista KS-laastia, jonka runkoaine on osaksi tai kokonaan värillistä luonnonkiveä, lasirouhetta, tiilimurskaa tai kivihiiltä. Laastissa voidaan käyttää myös pigmenttejä halutun värisävyn saavuttamiseksi.

Tuulensuoja
Rakennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallisena tehtävänä on estää haitallisen ilmavirtauksen pääsy ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteeseen.

Tuuletusaukko tai -rako
Tarkoittaa ulkopuolelta rakenteen tuuletusväliin tai -tilaan johtavaa tuuletusilmavirran sisäänmeno- tai poistumisaukkoa tai -rakoa.

Täyttörappaus (rossaus)
Pohjustuksen päälle tuleva, kolmikerrosrappauksen paksuin osa, joka tasaa alustan epätasaisuudet ja toimii pintarappauksen alustana.

Ulkonäköluokka
Valmiin pinnan ulkonäön määrittelemiseksi luotu maalauksen ulkonäköluokitusjärjestelmä. Luokitusjärjestelmä sisältää valmiin pinnan ulkonäkövaatimukset. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka ilmoitetaan luokitustunnuksella (MaalausRYL 2012).

Värillinen rappaus
Värillisen pinnan muodostava rappaus, jossa pintalaasti on usein pigmentoitu (esim. jalolaasti).

Yksikerrosrappaus
Yhdellä laastityypillä suoraan rappausalustalle tehtävä pintarappaus, jota käytetään, kun alusrakenteen kuvion halutaan näkyvän.